Kirjoitettu

Luuletko sinäkin, ettei sinulla ole aikaa pitää itsestäsi huolta?

ei ole aikaa

Voi myös olla, ettei kyseessä ole pelkkä luulo, vaan se voi olla aivan oikea, vahva uskomus siitä, että aika ei riitä.

Uskomukseen tai luuloon voi liittyä myös se, että ei ole oikein tarkkaa käsitystä siitä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, mitä muuttaa ja kuinka paljon.

Hyvinvointiviidakko saattaa tuntua todella uuvuttavalta, kun arjessa on muutakin pyöriteltävää kuin parsakaali ja kahvakuula.

Olen toiminut valmentajana vuosia, ja törmään enemmän kuin usein ajatukseen siitä, ettei aika vain riitä arjessa. Valmennuksissa tulee lähes poikkeuksetta puheeksi se, että voidakseen hyvin ei tarvitse kääntää maailmaansa päälaelleen. Se tulee asiakkaalle lähes aina yllätyksenä.

Muutokset lähtevät jokaisen omasta näkökulmasta ja elämäntilanteesta, pala kerrallaan. Eikä paloja tarvitse olla mitenkään monta, eikä etenkään yhtä aikaa.

Mitä hyvinvoinnista huolehtiminen konkreettisesti vaatii?

Me olemme kaikki tietoisia siitä, mitä terveellinen elämä on. Tarvitsemme riittävästi unta, ruokaa ja liikuntaa sekä stressin välttämistä, mutta missä suhteessa ja kuinka suurina annoksina?

Olen tehnyt niitä valmennuksia, missä kolmessa kuukaudessa syödään todella naftisti ja paino putoaa, ja treenit ovat joka kerta raskaita. Ennen ja jälkeen  -kuvat ovat aina mullistavia. Niiden ongelma vain on siinä, että lähes aina, kun palataan takaisin arkeen, kroppa imaisee hiilarit kuin sieni ja ollaan muutaman kuukauden päästä taas samassa tilanteessa.

Näistä me valmentajat opimme itsekin. Minäkin, ja koska olen valmentanut lukuisia kanssasi täysin samassa tilanteessa olevia naisia, tiedän, että vähempi todellakin on enempi, ja siksi uskallan sanoa, että tiedän mistä puhun.

Uni

Me kaikki nukumme, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Se, että nukut tarpeeksi ja hyvin on ehkä kaikkein suurin, tärkein ja aikaa vievin toimi oman hyvinvointinsa eteen. Monesti ajatellaan että illalla on niin kiva valvoa, joten ei haluta mennä nukkumaan ennen kahtatoista.

Jos allekirjoitit ylläolevan niin oletko pysähtynyt miettimään, mitä teet niillä kahdella-kolmella tunnilla ennen nukkumaanmenoa? Katsotko televisiota, sometatko kenties? Harvoin tekeminen on niin mullistavaa tai oikeasti tähdellistä, etteikö sitä voisi priorisoida sitä uneen.

Unessakin pätee aivan sama kuin missä tahansa uuden asian tuomisessa käytäntöön – tarvitset opettelua sen kanssa. Älä mene sänkyyn kahdeksalta, jos olet mennyt sinne puoliltaöin jo vuosia. Kokeile ensin aikaistaa sitä vaikka tunnilla.

Ruoka

Jokaisen meidän täytyy syödä. Syömiseen käytettävän ajan mittahan on vakio ruoan laadusta riippumatta. Usein huoli koostuukin ruoan valmistukseen käytettävän ajan ja vaivan määrästä. Mutta kun tarkemmin miettii, niin parsakaali höyryttyy siinä samalla kun pasta kypsyy kattilassa, eikö vain?

Yksi suurimmista terveelliseen syömiseen liittyvistä uskomuksista tosiaan on, että  terveellinen ruoka ja sen tekeminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa.

Olen joskus ihan kokeillut tehdä lapsille ranskalaisia uunissa ja kalapuikkoja. Ja voi pojat se muuten kestää yllättävän kauan se valmistuminen! Kukapa meistä ei olisi syönyt niitä lötköjä puoliraakoja ranuja kun kaikilla on niin nälkä että näköä haittaa ja tilanne on alkanut eskaloitua siihen pisteeseen että jos ei nyt avioero niin ainakin äitiys on vahvasti kyseenalaistettu siinä nälkäkiukussa perheen teinien toimesta.

Terveellinen ja fiksu syöminen ei tarkoita välttämättä isojakaan muutoksia teidän arkeenne. Harvan kotona ruoka kuitenkaan koostu pelkästä noutopitsasta ja purkkihernekeitosta päivästä toiseen.

Ja jos koostuu, se tarkoittaa vain sitä että muutokset ovat ihanan konkreettisia.

Kun lähdetään toteuttamaan terveellistä syömistä, pyritään aina siihen että tehdään yksi asia kerrallaan.

Esimerkki: jos tällä hetkellä lähdet pelkän kahvin voimalla töihin, aloita aamupalasta, riittää, että ala syödä jotain. Jos aamupala jo kuuluu rutiineihisi, perehdytään siihen, mistä se koostuu. Onko se niin ravitseva, että pärjäät sillä hyvin lounaaseen saakka?

Voit kysyä itseltäsi esimerkiksi:

  • Monestiko syöt päivässä?
  • Mistä ateriat koostuvat?
  • Kenen kanssa syöt ja missä mielentilassa (esim. kaaoskiire kotona)?

Kaiken voi purkaa pieniin osiin ja keskittyä yhteen osaan kerrallaan. Aikaa tilanteen kartoittamiseen ja niiden pienten, konkreettisten muutosten tekemiseen menee varsin vähän.

ei ole aikaa

Liikunta

Tämä on yleensä se suuri kompastuskivi, ”Ei minulla ei ole aikaa ravata salilla viittä kertaa viikossa.” Onneksi ei tarvitsekaan, ja hienoa on myös se,  että silloin sinun elämääsi mahtuu muutakin kuin kuntoilu.

Jos lähtötilanne on se että kuntoiluun käytetty aika on pyöreä nolla, silloin tosiaan pitäisi järjestää arkeensa pari tuntia viikossa aikaa kuntoiluun.

Sen enempää et tarvitse. Tottakai arkiaktiivisuuden määrää on hyvä nostaa jos se on samalla tasolla muun kuntoilun kanssa eli nolla. Mutta tässäkin, askel kerrallaan.

Mutta siitä huolimatta, jos oikein tarkastelet viikkoasi, löydät varmasti sieltä paikkoja, joihin on mahdollista sujauttaa vaikka 30 minuutin liikuntahetki.

Pieni askel on parempi kuin ei askelta ollenkaan, kunhan suunta on oikea.

 

Blogipostauksen kirjoittaja, personal trainer Anna Ruostepuro on 36-vuotias puhelias kolmen lapsen äiti, joka osaa samaistua lapsiperhearjen kiireisiin, painonpudotukseen ja elämäntapamuutokseen.

Annan motto on: “Ulkonäkö on sivutuote. Se kulkee rinnalla, mutta ei ole elämäntapamuutoksen ja liikunnan johtotähti. Silloin se tuo pysyviä tuloksia, kun motiivina on hyvä olo pelkän ulkonäön sijaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *